Samana päivänä Riisitunturin jälkeen kävimme Syötteen luontokeskuksella. Siellä oli hieno näyttely, joka oli pääsymaksuton. Mukaan luontokeskukselta lähti Syötteen pinssi sekä puinen poroavaimenperä.
Yövyimme seuraavan yön Hotelli Iso-Syötteellä. Iltapäivällä kävimme
kävelemässä Huippupolun, joka vei hotellin lähellä sijaitsevalle näköalapaikalle. Polku oli alle kilometrin pituinen rengasreitti Iso-Syötteen laella,josta avautuivat
upeat metsämaisemat. Horisontissa liikkuvat sadepilvet olivat hienon näköisiä,
varsinkin kun auringonpaiste näkyi aivan niiden vieressä.
Olisin toivonut että illalla pilvet olisivat hävinneet
ja että olisin voinut kuvata revontulia, mutta sitten sumu vyöryi hotellin ylle
ja nuo jäivät haaveiksi.
Seuraavana aamuna menimme taas Syötteen kansallispuiston alueelle ja kiersimme Naavaparran polun. Tuo polku oli vain kolme kilometriä. Polku lähti Syötteen luontokeskukselta. Enimmäkseen polku kulki kuusikkoisessa metsässä. Leveä sorapolku oli erittäin helppokulkuinen.
Naavaa puissa kyllä riitti! Hyvä jos joistain männyistä erottui neulasia naavan seasta. Syötteellä ilma oli siis todella puhdasta. Polun varrella oli hienoja eläinveistoksia, joista ensimmäisenä huomasimme pienen suon reunassa karhun hahmon seisoskelemassa. Onneksi se ei ollutkaan oikea! Reitillä olivat muun muassa hirviemä ja vasa sekä metso.
Kävimme Annintuvan luona, joka sijaitsi Pärjänjoen vierellä. Joen yli pääsi siltaa pitkin, josta olisi päässyt reiteille kohti Ahmavaaraa tai Koiratupaa. Emme kuitenkaan lähteneet sinne, vaan jatkoimme takaisin ympyräreitille ja kohti luontokeskusta, sillä seuraavaksi lähdettäisiin kohti Suomussalmea.
Seuraavassa blogipostauksessa mennään kierroksen viimeiseen kohteeseen eli Hossan kansallispuistoon!
-Tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti