Viime vuonna, lokakuun toisena päivänä, lähdettiin äidin kanssa kohti pohjoista. Määränpäänä oli neljä kansallispuistoa, joissa vierailisimme kuuden päivän aikana. Nämä kansallispuistot olivat Oulanka, Riisitunturi, Syöte ja Hossa. Aion kirjoittaa yhden postauksen jokaisesta puistosta erikseen, ja tämä on niistä ensimmäinen, eli Oulanka.
Ensimmäinen päivä, maanantai, meni suurimmaksi osaksi matkaan Pohjois-Karjalasta kohti Kuusamoa. Ensimmäinen majoituskohteemme sijaitsi lähellä Valtavaaraa ja Konttaista, ja ensimmäisenä iltana kävin patikoimassa Konttaisella. Maisemat olivat upeat! Kannattaa ehdottomasti poiketa siellä, jos on Oulangalla retkeilemässä. Oulangan luontokeskukselta on noin kolmekymmentä kilometriä Konttaiselle, Pienen Karhunkierroksen aloituspaikalta kaksikymmentä kilometriä.
Tiistai oli varattu Pienen Karhunkierroksen kiertämiselle. Kierros on pituudeltaan 12 kilometriä ja se on siis rengasreitti.
Ensimmäinen riippusilta tuli aika pian lähtöpisteeltä, alle kilometrin päässä oli Niskakoski, josta mentiin sillan yli. Ensimmäinen kuohua koski pauhasi Myllykoskella, joka on tuttu monista luontokuvaajien ottamista kuvista. Postauksen ensimmäinen kuva on Myllykoskelta.
Vaikka lokakuu oli vasta alussa, vuonna 2017 ruska oli jo loppuvaiheessa Oulangalla tuolloin, mutta jonkin verran lehtiä oli puissakin. Sain siis vielä jonkinlaisia ruskakuvia.
Alkumatkalla oli useita joen ylityksiä. Reitti oli helppokulkuista, välillä kuitenkin hieman kivikkoista. Paras näköalapaikka reitillä on ehdottomasti Kallioportti. Sieltä avautui upea metsämaisema, joka jatkui ja jatkui horisonttiin.
Kallioportilta oli todella jyrkät portaat alaspäin, joita jatkettiin eteenpäin reitillä. Tämän vuoden aikana portaat ovat ilmeisesti olleet kuitenkin remontissa, joten en osaa sanoa millaiset ne nykyään ovat. Pohjalta katsottaessa kallioilta oli todella suora pudotus alas, ja melkein kammotti, kuinka reunalla olinkaan ylhäällä ollut.
Seuraavaksi oli pari puron ylitystä ja yksi riippusilta. Sitten alkoi metsäinen osuus, jossa mietin ääneenkin, että missähän ne kaikki kuukkelit oikein luuraavat, kun olin kuullut niitä Oulangan kansallispuistossa olevan.
Eipä aikaakaan tuosta kysymyksestä, jokin isohko lintu lensi puussa jonkin matkan päässä polulta. Sitä ei kuitenkaan nähnyt kunnolla, mutta mietin, että olikohan tuo sitten se kuukkeli. Vähän matkaa eteenpäin kulkiessa alkoi kuulua outoja linnun ääniä ja silloin tulivat näkymään ensimmäiset kuukkeli-linnut. Oltiin varattu mukaan vähän pähkinöitä, jos noita lintuja sattuisi näkymään. Ja sainkin muutaman kuvan kädellä istuvasta kuukkelista.
Pidettiin tauko Jyrävänkosken taukopaikalla, jossa oli muutama pöytä varattu retkeilijöille. Ja porukkaa oli siellä melko paljon. Lähtöpaikalta ei ole kuin 3,5 kilometrin pituinen lenkki Jyrävälle, joten varmasti monet kävelevät siellä usein. Jyrävän putous oli myös hieno!
Loppumatka takaisin oli melko helppokulkuista, ainakin Jyrävän putouksen nousun jälkeen. Jyrävältä oli Myllykoskelle ehkä noin kaksi kilometriä ja siellä sai jo tuulettaa, kun oli kiertänyt Pienen Karhunkierroksen!
Keskiviikkona kävimme Oulangan luontokeskuksella sekä katsomassa Kiutakönkään kosken. Ja hienohan sekin oli! Millainen pauhu siitä tulikaan. Luontokeskukselta lähti mukaan Oulanka -kuksa sekä Oulangan ja Riisitunturin kansallispuistopinssit.
Seuraavassa osassa sitten Riisitunturi!
- Tiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti